Olen 19-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Kuten voit iästäni päätellä, olen juuri valmistunut ylioppilaaksi, minkä lisäksi pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään yliopistoon. Tämän blogin pääasiallinen tarkoitus on seurata opintojeni etenemistä matkalla juristiksi, mutta aion puhua myös muusta kuin vain opiskelusta, kuten taloudesta ja sijoittamisesta. Toivon, että ne, joita ala kiinnostaa, saisivat informaatiota oikeustieteen opiskelusta blogiani lukemalla. Asianajaja oli yksi lapsuuteni haaveammateista. Tämä osaltaan vaikutti alavalintaani. Myös ekonomi oli yksi haaveammateistani, sillä minua on talous kiinnostanu lapsesta asti. Päätin kuitenkin hakeutua oikeustieteelliseen nykyisen työllisyystilanteen ja palkkauksen takia. Eikä oikeustieteen opiskelu sulje pois sitä, ettenkö voisi tulevaisuudessa työskennellä talousasioiden kanssa. Voin esimerkiksi syventyä opinnoissani kauppaoikeuteen, mikä edesauttaa yrityslakimiehenä toimimista. Tavoitteeni on valmistua oikeustieteen maisteriksi viidessä vuodessa ja sitä ennen oikeusnotaariksi kolmessa vuodessa.
Olen enemmän kuin tyytyväinen, jos viitsit laittaa palautetta minulle tai kommentoida kirjoituksiani. Voit laittaa minulle esim. parannusehdotuksia, toivoa aihetta, josta kirjoitan, ehdottaa yhteistyötä jne. Myös kysymyksiin vastaan mielelläni. Palautteet ja kysymykset voit laittaa osoitteeseen: matkallajuristiksi@gmail.com
Onhan turvavyö laitettu kiinni? Matka juristiksi nimittäin alkaa!
Mitä aineita kirjoitit ja mitkä arvosanat sait? Millaiset pääsykokeet olivat?
VastaaPoistaYlioppilaskirjoituksissa kirjoitin: pitkän englannin (C), äidinkielen (C), historian (E), yhteiskuntaopin (E), maantieteen (M) ja lyhyen matikan (E).
PoistaKirjoitukset menivät omalta osaltani paljon huonommin kaikissa aineissa verrattuna kurssien arvosanoihin (lukuaineiden keskiarvo yli 9,6). Esimerkiksi historiasta ja yhteiskuntaopista sain kaikista kursseista 10, mutta kirjoituksista vain E:n, mikä oli suuri pettymys. Syynä tähän pidän sitä, että kirjoituksissa kaikkiin kysymyksiin ei löydy vastauksia kansien välistä. Toisin on oikiksessa, missä vain kirjojen tieto on relevanttia. Muina syinä huonoon menestykseen pidän valtavaa jännitystä, huonosti nukuttuja öitä kirjoituksia edeltävinä öinä ja suurta lukumäärää. (Selityksiä)
Oikikseen hakiessa ei ole suurta merkitystä sillä, mitä aineita kirjoittaa, kun mikään ei ole pakollinen. Tosin pitkän aineen arvosanoista saa enemmän lähtöpisteitä, mutta päästäkseen sisään pitää pärjätä myös pääsykokeessa. Itse tosin koin hyötyväni yhteiskuntaopista saamilla tiedoilla sekä pääsykokeissa että varsinaisten opintojen parissa. Reaaliaineet muutenkin olivat lempiaineitani lukiossa. Samantyyppistä luettavaa on myös oikiksessa.
Pääsykokeissa oli tehtävätyyppeinä oikeustapaustehtävä, essee, aineistotehtävä sekä oikein/väärin -tehtävä. Itse pidin siitä, että juuri kirjasta sai vastauksen tehtäviin, poislukien aineistotehtävä, jossa aineiston sai koetilanteessa, mikä ei haitannut.
Pääsykoekevään luku-urakka oli melko raskas. En käynyt valmennuskurssilla, koska silloisella kotipaikkakunnallani ei järjestetty niitä, mutta minulla oli etäpaketti. Tähän vaikutti myös se, että olen aina kokenut oppivani parhaiten itsekseen lukemalla, en niinkään oppitunneilla. Jos en olisi päässyt sisään ekalla kerralla, olisin kuitenkin seuraavana vuonna mennyt valmennuskurssile.
Itse koetilanne oli jännittävä, mutta pidin hermoni kasassa ja sisällä ollaan. :)
Kiitos kysymyksestäsi! Vastaan mielelläni muidenkin kysymyksiin, joten kysykää vain rohkeasti! :)
Oletko itse hakemassa ensi vuonna oikikseen/suunnitteletko oikikseen hakemista?
VastaaPoistaAnteeksi myöhäisestä vastauksesta. Minulla on vielä runsaasti lukiota jäljellä, mutta meinasin kyllä valmistuttuani hakea oikikseen. Mitä paikkakuntaa/yliopistoa suosittelisit? Ja kiitos paljon vastauksista! Niistä tulee varmasti olemaan paljon hyötyä tulevaisuudessa :)
PoistaEipä mitään. Mielestäni jokaisella yliopistolla on omat hyötynsä ja haittansa ja jokaisen tulee itse miettiä, mikä sopii itselle parhaiten. Helsinkiin on esimerkiksi vaikea päästä ja asuminen on kallista, mutta kyseinen opinahjo on arvostettu kansainvälisestikin, minkä lisäksi siellä on eniten töitä tarjolla. Turkua taas pidetään laadukkaana opetuksen suhteen. Lappiin ja Joensuuhun taas helppo päästä jne.
VastaaPoistaKuinka paljon asianajajat oikeasti saavat palkkaa? Tiedätkö? Olen jo pitkään miettinyt tätä, joten päätin nyt sitten sinulta kysyä kun kerran alasta tiedät enemmän kuin minä itse.. :D
VastaaPoistaTähän on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Luulen, että jonkinlaista suuntaa antaa Lakimiesliiton tuorein palkkatutkimus, jonka mukaan yksityisellä puolella työskentelevien lakimiesten keskipalkka ilman tulospalkkioita oli 6283€. http://www.lakimiesuutiset.fi/artikkelit/2015/2-2015/lakimiesliiton-palkkatutkimus-palkat-nousevat-nihkeasti/
PoistaVuotta aikaisemman tutkimuksen mukaan taas lakimiesten kokonaispalkka oli 6403€. Se, mikä on huomattavaa, on yksityisen puolen juristien ero palkoissa sukupuolten välillä: naisten kokonaispalkan ollessa 5 597€ miehet tienasivat 7 280€ kuukautta kohden. http://www.lakimiesuutiset.fi/artikkelit/2014/2-2014/lakimiesliiton-palkkatutkimus-2014/
Tässä tulee huomioida vielä se, että kyseisissä tilastoissa on huomioitu lakimiesliiton jäsenet, joten joukossa on myös "tavallisia" lakimiehiä. Uskon kuitenkin, että antamani tiedot antavat jonkinlaista osviittaa asianajajien, jotka siis ovat juristeja, jotka ovat Asianajajaliiton jäseniä, palkoista. Tietenkin yrittäjinä toimivat asianajajat voivat tienata rutkasti enemmän. En löytänyt luotettavaa lähdettä, jossa olisi mainittu pelkästään asianajajat.
Katsotaanko oikiksessa hakijoiden lukion päätötodistuksen arvosanoja tai keskiarvoa ollenkaan? Entä kuinka paljon kirjoitusten arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn? Tiedätkö?
VastaaPoista