Kesätyön saamisen vaikeus

Tähän aikaan vuodesta nuoret yleensä hakevat/ovat hakeneet kesätöitä. Varmasti kesätöitä haetaan pitkälti sen vuoksi, että saadaan säästettyä rahaa. Myös työkokemuksesta, joka on kesätöillä hankittu, voi olla hyötyä sen ensimmäisen varsinaisen työpaikan saamisessa.

Itselläni on se tilanne, etten ole saanut vielä kesätöitä ja nyt hakujen vähetessä pelkään jääväni kokonaan ilman. Kyllä ottaa päähän tämä tilanne! Niin kovasti toivon, että pääsisin kerryttämään varallisuuttani.

Laskin tuossa, että olen tehnyt tulevaksi kesäksi yli 30 kesätyöhakemusta! Näistä hakemuksista yli 20 kohdistui asianajotoimistoihin tai lakitoimistoihin. Osan näistä hakemuksista lähetin kaupunkiin, jossa asuin ennen opintojen perässä muuttoa, siinä toivossa, että niihin olisi helppo päästä, kun kyseisellä paikkakunnalla ei ole oikista. Lisäksi olen hakenut Verolle ja Kelaan töihin. Myös pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin olen hakemuksia lähettänyt.

Olisin kovasti halunnut saada työn, joka olisi jollain tavalla vastannut jollain tavalla omaa alaani. Kuitenkin hain myös töihin, jotka eivät oikein vastaa omaa alaani, kuten S-marketteihin.

Olen miettinyt sitä, miksi kesätyönsaanti on niin vaikeaa. Yhtenä syynä pidän sitä, että minulle ei ole vielä kertynyt työkokemusta runsaasti. Esimerkiksi viime kesänä sain vain lyhyitä pätkiä töitä esim. vuokrafirmojen kautta. Mielestäni hakemuksesta ja CV:stä työnsaantini ei ole jäänyt kiinni, sillä olen panostanut niihin. Olen ”räätälöinyt” työhakemuksiani eri firmoihin sopiviksi, vaikkapa mainitsemalla seikkoja, joita arvostan kyseisessä yrityksessä. Olen myös painottanut osaamistani ja saavutuksiani kyseiseen työhön sopivaksi. Kesätyönsaannin vaikeus johtuu mielestäni myös tällä hetkellä vallitsevasta heikosta taloustilanteesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa työttömyysaste oli helmikuussa 2015 10,1%. Kun on paljon työttömiä, luulen, että työttömätkin hakevat kesäduunia ja kilpailevat nuorten kanssa kesätyöpaikoista.

Tässä on vielä vajaa pari kuukautta kesäkuuhun, niin ei ole vielä kokonaan syytä menettää toivoa kesätyönsaannin suhteen. Tosin suurin osa kesätyöhauista lienee jo umpeutuneen.

Onko sinulla jo tiedossa töitä tulevalle kesälle?

Kotiinpaluu

Kaikki mukava loppuu aikanaan. Niin tämäkin reissu, joka sijoittui kaupunkiin, jossa asuin ennen nykyiselle paikkakunnalle muuttoa.

Palattuani matkalta oli ryhdyttävä purkamaan tavaroita.  Saatuani sen projektin suoritettua olikin sitten vuorossa siivoaminen. Edellisestä kunnon siivouksesta olikin vierähtänyt aikaa, minkä kyllä huomasi lian ja pölyn määrässä. Siivouksen suoritettua olikin aika käydä kaupassa, sillä jääkapissa ei ollut juuri mitään.”Kunnon” ruokaa en viitsinyt tehdä, vaan lämmitin uunissa ranskalaisia ja kalapuikkoja. 

Oli mukava kyllä olla reissussa. Hauskaa oli erityisesti tavata kavereita, joita ei ollut nähnyt muutamaan kuukauteen. Hauskaa oli myös olla päiviä lukematta tenttikirjoja tehden asioita, jotka olivat jääneet vähän vähemmälle huomiolle. Aika kului tosi nopeasti ja tuntui, että olisi pitänyt saada tehdyksi enemmänkin asioita lomalla.

Jotenkin myös passivoidun kyseisellä matkalla, kun minun ei tarvinnut huolehtia paljon mistään. Esimerkikisi äitini pesi ja silitti pyykkini ja laittoi ruokaa. Toisaalta tätä oikeastaan odotinkin lomalta, että ei tarvitse huolehtia kotitöistä. Olin kyllä erittäin tyytyväinen kaikkeen siihen, miten minut huomioitiin. Jotenkin olen vasta jonkin aikaa osannut arvostaa sitä kaikkea, mitä äitini on tehnyt hyväkseni näiden 20 vuoden aikana. Ennen se oli minulle automaattista ja jos jokin asia ei ollut hoidettu, niin huutoahan siitä syntyi. Nyt, kun joudun itse tekemään kotona kotitöitä, osaan arvostaa sitä, että saa asioita valmiina. Olisinpa osannut olla kiitollinen kaikesta huolenpidosta aikaisemmin.

Mm. tällaisia karkkeja äiti oli ostanut minulle.

Äidin tekemä ruoka oli kyllä tosi hyvää. Tuntui, että olin tärkeä vieras, kun minun toivomuksia ruoan suhteen toteutettiin niin paljon.  Itse ei kyllä tule tehtyä ruokaa niin monipuolisesti, mitä tuolla ollessani sain. Myös monenlaisia herkkuja tuli syötyä runsaasti. Painoakin taisi vähän tulla lisää.

Olen kyllä vähän katkera, kun vertaan nykyistä kotiani entiseen. Ennen muuttoani asuin uudehkossa kodissa, joka on valmistunut tällä vuosikymmenellä. Nyt asun pienessä yksiössä, joka ei ole kovin hehkeä edelliseen verrattuna. Myös alue, jolla nykyinen kotini sijaitsee, on paljon huonommassa maineessa edelliseen verrattuna. Mahdollisesti joudun vielä  nelisen vuotta kestämään tämäntyyppistä asumista. Toivon, että valmistuttuani pääsen nopeasti työelämään, jolloin toivottavasti voin ostaa itselleni hienon kodin. Miten sinä olet selvinnyt elintason laskettua kotoa pois muutettuasi?

Harmittaa, kun nyt se reissu on ohi. Jotenkin jäi ”lomamoodi” päälle eikä nyt huvittaisi opiskella. 

Ei tässä kyllä ole enää kovin pitkä aika siihen, että kesä tulee. Päivän pituuskin alkaa olemaan melko pitkä.

Hyvää kevään jatkoa!

Onko kotitaloutesi keskivertoa varakkaampi?

Tilastokeskuksen hetki sitten julkaisemassa tilastossa ”Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013” selvitettiin kotitalouksien varallisuutta. Tilaston tiedot ovat vuodelta 2013 tehdystä Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksesta.

Tilastossa oleva pylväsdiagrammi, jonka otsikko on ”Keskimääräinen varallisuus kotitalouden viitehenkilön iän mukaan 2013 (mediaani)”,  kuvaa hyvin eri kotitalouksien varallisuutta. (Diagrammiin pääset tämän kirjoituksen alussa olevasta linkistä.) Siitä käy ilmi, että alle 25-vuotiaiden kotitalouksissa nettovarallisuutta ei ole juuri yhtään. Tämä selittynee esimerkiksi sillä, että tämän ikäiset henkilöt melko usein opiskelevat, joten heillä ei ole merkittäviä tuloja ja opintolainaakin on saattanut kertyä, mikä pienentää nettovarallisuutta. Ne taas, jotka eivät opiskele, saattavat kärsiä nuorisotyöttömyydestä, joten omaisuutta ei ole sen takia kertynyt tai jo kertynyttä omaisuutta on jouduttu käyttämään elämiseen.

25-34-vuotiaiden kotitalouksien varallisuus ilman velkaa ei ole myöskään kovin suurta: ei edes 25 000 €. Tämä selittynee sillä, että työelämään saatetaan päästä mukaan tässä elämänvaiheessa vasta kunnolla mukaan. Myös ensimmäistä asuntolainaa otettaneen yleensä tässä vaiheessa. Varat velat huomioiden ovat tässä vaiheessaa vajaat 75 000 €, mikä johtunee ensiasunnosta, jonka lainaa ei olla keritty maksaa kunnolla.

Rahaa. Ethän kopioi kuviani!

Omaisuudessa tapahtuukin valtava hyppäys siirryttäessä 35-44-vuotiaiden kotitalouksiin. Tällöin nettovarallisuus ylittää sadantuhannen euron. Tässä vaiheessa olevilla kotitalouksilla alkavat palkat olla jo kohdillaan ja säästötkin alkavat kertymään. Myös lainaa ollaan saatu lyhennettyä jonkin aikaa. Tässä vaiheessa varat ylittävät kahdensadantuhannen velkojen kanssa. Tällöin tilanne saattaa olla se, että perheen kasvaessa on jouduttu muuttamaan omakotitaloon. Tämä selittäisi sen, miksi velkaa on enemmän kuin aiemmassa tarkasteluvälissä.

Diagrammissa nettovarallisuus alkaa tämän vaiheen jälkeen kehittyä melko tasaisesti saavuttaen huipun 65-74-vuotiaissa kotitalouksissa.Yli 74-vuotiaiden kotitalouksien varallisuus on alhaisempi kuin 65-74-vuotiaiden kotitalouksien. Johtuuko se siitä, että he ovat saaneet huonomman alun elämälleen kuin edellinen ikäryhmä, joten varallisuutta ei ole kertynyt niin paljon? He ovat kenties huonommin koulutettu väestöryhmä. Vai onko kyse siitä, että heidän omaisuus on tämän iän tullessa eteen joutunut käyttämään omaisuutta terveydenhoitoon, kun eläke ei ole riittänyt kattamaan kustannuksia? Vai ovatko he kenties aloittaneet jäämistösuunnittelun antamalla jälkikasvulleen verovapaita lahjoja vähentääkseen perillisten tulevaa perintöveroa? Tämä viimeinen ikäryhmä on mielestäni kaikista vaikein tulkittava. En tosiaan tiedä, miten yleistä esimerkiksi tuo mainitsemani jäämistösuunnittelu on.

Tilastosta vielä ilmenee, että 1/4 kotitalouksista omistaa varallisuutta vain alle 10 000 €. Tähän kuuluvat varmaankin juuri ne opiskelijat, nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät, jotka joutuvat tyytymään pitkälti julkisiin tulonsiirtoihin. 1/4 omistaa  nettona yli 252 000 €. Tähän varmaankin kuuluvat ihmiset, joiden tulot ovat keskivertoa tai sitä suuremmat. Tosin paljon on myös kiinni kulutustottumuksista. Säästeliäät ja omaisuuttaan sijoittavat keskivertopalkansaajaa huonompituloisetkin voivat mielestäni päästä tähän ryhmään.

Tälläinen vähän analyyttisempi postaus tällä kertaa. Tulee ihan mieleen lukion yhteiskuntaoppi tätä tilastoa tulkitessa.

Miten onnistuin tulkitsemaan mielestäsi tilastoa? 

Miten itse tulkitset sitä?

Alkuvuoden mietteitä

Tosiaan nyt on alkuvuodesta kulunut jo kolmisen kuukautta. Ottaen huomioon viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun on opintomenestys ollut  normaalia heikompaa. Osittain tämä selittyy vaikeilla kursseilla. Toisaalta syynä on saattanut olla pimeä vuodenaika, jolloin on tuntenut olonsa väsyneeksi.

Kuitenkin nyt alkaa jo olla valoa tunnelinpäässä. Sen lisäksi, että aamuisin on nyt huomattavasti valoisampaa, joten aamuisin on helpompi herätä ja muutenkin tuntee olevansa pirteämpi, niin opintomenestyskin on lähtenyt parempaan suuntaan ainakin, jos katsotaan viimeisimmän takaisin saadun tentin tulosta. 

Nyt on kulunut reilu puoli vuotta siitä, kun aloitin oikeustieteen opintoni. Olen edelleen sitä mieltä, että alavalintani on oikea. Niin kovasti vain toivon, että pääsisin jo oikeisiin juristin töihin.

Alkukuusta olin reilun viikon reissussa, mikä teki hyvää sen kannalta, että sain unohdettua tenttikirjat vähäksi aikaa. Nyt taas olen kohta lähdössä joksikin aikaa edelliseen kotikaupunkiini. Erityisesti odotan hyvän kaverini tapaamista, jota en ole nähnyt pitkään aikaan.

Nyt on taas se aika vuodesta, kun on haku yliopistoihin käynnissä. Lisää tietoa ja hakea voit osoitteessa opintopolku.fi. Onnea vain kaikille oikikseen hakeville, jotka osallistutte tämän kevään pääsykokeisiin! Urakka voi olla rankka, mutta paikka oikeustieteellisessä on sen arvoista. Vastaan mielelläni pääsykokeisiin liittyviin kysymyksiin, joten voit esittää kysymyksesi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai lähettämällä kysymyksesi osoitteeseen matkallajuristiksi@gmail.com.

Adidas vs. suomalainen perheyritys

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa eräästä iltapäivälehdissä jokin aika sitten olleesta tapauksesta. Olet saattanut lukea tapauksesta, jossa Adidas ja suomalainen yritys Donna Moderna Oy ovat taistelleet vuosikausia oikeusistuimissa. Kyseisessä jutussa Adidas syttää suomalaista yritystä heidän tavaramerkin loukkauksesta. Donna Modernan maahantuomassa tennarissa on neljä raitaa ja tämä loukkaa Adidaksen mukaan heidän tavaramerkkiä eli kolmea raitaa. Kyseinen riita sijoittuu immateriaalioikeuden alle.

Koska kyseissä tennarissa on neljä raitaa, voisi helposti ajatella, että eihän se ole sama asia kuin kolme raitaa. Mutta asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Immateriaalioikeuksien loukkauksessa on kyse siitä, että loukkaava tuote näyttää erehdyttävästi samalta. 

Mitä lain mukaan tarkoitetaan tavaramerkillä?

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentti: 

”Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.”

Tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentti: 

”Tämän lain 1–3 §:n mukainen oikeus tavaran tunnusmerkkiin sisältää sen, että elinkeinotoiminnassa kukaan muu kuin merkin haltija ei saa tavaroittensa tunnuksena käyttää siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla, siihen luettuna myös suullinen käyttäminen. Mitä tässä on sanottu, on voimassa riippumatta siitä, lasketaanko tavara tai aiotaanko se laskea liikkeeseen tässä maassa vai ulkomailla vai tuodaanko se Suomen alueelle elinkeinotoiminnassa käytettäväksi, säilytettäväksi, varastoitavaksi tai edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi.”

Minusta tässä tapauksessa kiistanalainen popo näyttää erehdyttävästi Adidaksen vastaavalta. Katsohan oheisesta linkistä kyseistä tennaria. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1418446507459.html Kun vilkaisee nopeasti kenkää, minusta se vaikuttaa melko paljon Adidaksen tuotteelta. Minusta suomalaiset tuomioistuimet ovat tehneet oikein siinä, että ne ovat todenneet Jarmo Viljasen yrityksen rikkoneen Adidaksen immateriaalioikeuksia.

Kyseisestä tapauksesta vielä mainitakseni on huomattavaa, miten suuriksi oikeudenkäyntikulut ovat nousseet. Suomalaisen yrityksen oikeudenkäyntikulut ovat nousseet miljoonan euroon! Olen pidemmän aikaa ollut sitä mieltä, että oikeusjuttujen todellisia voittajia ovat asianajajat eikä tämä juttu ole poikkeus sääntöön. 

Jutusta voit lukea lisää täältä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1418708322654.html ja

täältä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1418446507459.html

Mitä mieltä sinä olet? Loukkaako suomalaisen yrityksen maahantuoma kenkä Adidaksen kolmen raidan tavaramerkkiä?