Ensimmäisen tentin sain tentittyä tällä viikolla. Täytyy kyllä sanoa, että jännitti melkoisesti ennen ensimmäistä tenttiäni. (Olen aikaisemminkin puhunut siitä, miten kova olen jännittämään.) Kun sitten tenttisalissa avasin tehtäväpaperin, jännitys laukesi. Huomasin, että tehtävät eivät olleet mahdottoman vaikeita, ja tuntui heti, että jokaiseen kysymykseen pystyy vastaamaan. Uskon vahvasti siihen, että tentti meni läpi. Tosin tässä vaiheessa on vielä vaikea ruveta spekuloimaan sitä, minkä numeron siitä sitten saan.
En ole tännekään vähään aikaan kirjoitellut, kun on täytynyt lukea tenttiin. Näin jälkikäteen ajatellen lukeminen kannatti, sillä tentti ei tuntunut mahdottoman vaikealta. Olihan se tietenkin kova urakka, ottaen huomioon aikaisempien kokeiden vaativuuden ja sivumäärän. Viikonloppuna olin vielä epävarma, kerkeänkö lukemaan koko tenttialueen, mutta kyllä vain kerkesin. Näin alustavien fiilisten pohjalta uskon, että tulen jatkossa pärjäämään opiskeluiden suhteen hyvin huolimatta suuresta määrästä luettavaa.
Kirjoitin aikaisemmin myös siitä, että mitä sitten, jos en pidäkään oikeustieteen opiskelusta. Nyt vajaan kuukauden vanhana oikkarina voin todeta, että tuo epäilys osoittautui turhaksi (yllätys). Tunnen tehneeni hyvän, parhaan mahdollisen, valinnan hakeutuessani oikeustieteelliseen. Sen lisäksi, että oikeustiede on hyvin mielenkiintoista, koen, että minulla on lukuisia ovia auki tulevan urani suhteen.
Akateeminen vapaus tuntuu mahtavalta! Se, ettei luentoja ole hirveästi ja opiskelu on pitkälti itsenäistä, sopii mainiosti minulle. Itse kun tykkään nukkua aamuisin pitkään ja lukea yömyöhään. Yliopistossa opiskelu mahdollistaa minulle tämän and I like it!
Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää syksyn jatkoa!
