Voit SÄÄSTÄÄ selvää rahaa yhdistämällä lainasi!

Voit SÄÄSTÄÄ selvää rahaa yhdistämällä lainasi!
Voit SÄÄSTÄÄ selvää rahaa yhdistämällä lainasi! - Hankilainaa.fi - Klikkaa kuvaa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikis blogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikis blogi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Alkuvuoden mietteitä

Tosiaan nyt on alkuvuodesta kulunut jo kolmisen kuukautta. Ottaen huomioon viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun on opintomenestys ollut  normaalia heikompaa. Osittain tämä selittyy vaikeilla kursseilla. Toisaalta syynä on saattanut olla pimeä vuodenaika, jolloin on tuntenut olonsa väsyneeksi.

Kuitenkin nyt alkaa jo olla valoa tunnelinpäässä. Sen lisäksi, että aamuisin on nyt huomattavasti valoisampaa, joten aamuisin on helpompi herätä ja muutenkin tuntee olevansa pirteämpi, niin opintomenestyskin on lähtenyt parempaan suuntaan ainakin, jos katsotaan viimeisimmän takaisin saadun tentin tulosta. 

Nyt on kulunut reilu puoli vuotta siitä, kun aloitin oikeustieteen opintoni. Olen edelleen sitä mieltä, että alavalintani on oikea. Niin kovasti vain toivon, että pääsisin jo oikeisiin juristin töihin.

Alkukuusta olin reilun viikon reissussa, mikä teki hyvää sen kannalta, että sain unohdettua tenttikirjat vähäksi aikaa. Nyt taas olen kohta lähdössä joksikin aikaa edelliseen kotikaupunkiini. Erityisesti odotan hyvän kaverini tapaamista, jota en ole nähnyt pitkään aikaan.

Nyt on taas se aika vuodesta, kun on haku yliopistoihin käynnissä. Lisää tietoa ja hakea voit osoitteessa opintopolku.fi. Onnea vain kaikille oikikseen hakeville, jotka osallistutte tämän kevään pääsykokeisiin! Urakka voi olla rankka, mutta paikka oikeustieteellisessä on sen arvoista. Vastaan mielelläni pääsykokeisiin liittyviin kysymyksiin, joten voit esittää kysymyksesi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai lähettämällä kysymyksesi osoitteeseen matkallajuristiksi@gmail.com.




sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kuulumisia viime ajoilta

Näin alkuun pyydän anteeksi sitä, etten ole kirjoittanut blogiini vähään aikaan. Tässä on ollut kiireitä opiskelujen kanssa ja sitten, kun on ne kiireet helpottanut, niin on tullut muita asioita, jotka ovat vieneet huomion. Nyt ajattelin kertoa vähän siitä, mitä tässä välillä on tapahtunut.

Sen jälkeen, kun viimeksi kirjoittelin, olen tenttinyt kaksi tenttiä, joista sain molemmista hyvän arvosanan. Toisaalta olen ihan tyytyväinen suorituksiini, mutta vielä riittää paljon parannettavaa (perfektionisti kun olen). Samoin seuraava tentti alkaa lähestyä, jota odotan kauhulla. Nimittäin lukiessa kyseiseen tenttiin aineisto on tuntunut vaikeimmalta tähän asti. Sen jälkeen on sitten vielä yksi tentti ennen joulua, mikä on aika lyhyellä lukuajalla, joten tulee aikalailla kiire lukemisten kanssa.

On tässä välissä ollut myös pari mielenkiintoista tilaisuutta. Toinen oli Asianajajaliiton esittelytilaisuus, jossa asianajajat kertoivat työstään. Ja sitten pääsimme ainejärjestön kanssa vierailulle erääseen asianajotoimistoon, missä meidät otettiin lämpimästi vastaan. Aluksi toimiston osakas, kertoi kyseisestä asianajotoimistosta yleisiä tietoja, minkä jälkeen asianajotoimiston juristit kertoivat työstään. Sitten meille esiteltiin toimistoa. Esittely päättyi ruoka- ja juomatarjoiluun, jonka aikana jutustelu muuttui entistä vapautuneemmaksi. Miellyttävä vierailu kaiken kaikkiaan.

Jatkossa olisi tarkoitus kirjoittaa entistä aktiivisemmin tänne blogiin. Yritän kirjoittaa viimeistään silloin seuraavan kerran, kun saan nämä tentit tentittyä tästä alta.


Olisi mulla tässä vielä ihan pieni pyyntö. Jos tykkäät blogistani, kertoisitko siitä myös kavereillesi esimerkiksi jakamalla tämän blogin Facebookissa. Kiitos!

lauantai 11. lokakuuta 2014

Flunssan kourissa

Kulunut viikko on mennyt pitkälti sairastaessa. Tästä johtuen opiskelu on häiriintynyt viime päivinä. Kävin alkuviikosta tutkimuksissa, joissa ei selvinnyt mitään oleellista. Kehotettiin varaamaan uusi aika, jos ei tauti parane. Olisi kyllä pitänyt varata aika jo eilen sen verran huono olo on, mutta en sattunut olemaan hereillä aikaan, jolloin varaus olisi pitänyt tehdä. Kyseinen flunssa on oikeastaan vaivannut jo kuukauden päivät, mutta nyt se on mennyt pahempaan suuntaan. Oireina on ollut voimakas yskä, kurkkukipu, lievä kuume sekä päänsärky. Välillä on tuntunut siltä, että kyseinen tauti paranisi, mutta sitten se on tullut aina uudestaan.

Pitänee yrittää herätä maanantaina aikaisin, jotta saisin ajan lääkäriin, ellen sitten tässä välillä parane, jota kyllä epäilen vahvasti. Seuraava tenttikin alkaa lähestyä, joten olisi tärkeää, että paranisin ennen sitä, jotta voisin valmistautua siihen mahdollisimman täysipainoisesti.


Tämä kirjoitus on omistettu kaikille teille, jotka olette sairastaneet syysflunssan tänä syksynä tai sairastatte sitä parhaillaan.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ensimmäinen tentti

Ensimmäisen tentin sain tentittyä tällä viikolla. Täytyy kyllä sanoa, että jännitti melkoisesti ennen ensimmäistä tenttiäni. (Olen aikaisemminkin puhunut siitä, miten kova olen jännittämään.) Kun sitten tenttisalissa avasin tehtäväpaperin, jännitys laukesi. Huomasin, että tehtävät eivät olleet mahdottoman vaikeita, ja tuntui heti, että jokaiseen kysymykseen pystyy vastaamaan. Uskon vahvasti siihen, että tentti meni läpi. Tosin tässä vaiheessa on vielä vaikea ruveta spekuloimaan sitä, minkä numeron siitä sitten saan.

En ole tännekään vähään aikaan kirjoitellut, kun on täytynyt lukea tenttiin. Näin jälkikäteen ajatellen lukeminen kannatti, sillä tentti ei tuntunut mahdottoman vaikealta. Olihan se tietenkin kova urakka, ottaen huomioon aikaisempien kokeiden vaativuuden ja sivumäärän. Viikonloppuna olin vielä epävarma, kerkeänkö lukemaan koko tenttialueen, mutta kyllä vain kerkesin. Näin alustavien fiilisten pohjalta uskon, että tulen jatkossa pärjäämään opiskeluiden suhteen hyvin huolimatta suuresta määrästä luettavaa. 

Kirjoitin aikaisemmin myös siitä, että mitä sitten, jos en pidäkään oikeustieteen opiskelusta. Nyt vajaan kuukauden vanhana oikkarina voin todeta, että tuo epäilys osoittautui turhaksi (yllätys). Tunnen tehneeni hyvän, parhaan mahdollisen, valinnan hakeutuessani oikeustieteelliseen. Sen lisäksi, että oikeustiede on hyvin mielenkiintoista, koen, että minulla on lukuisia ovia auki tulevan urani suhteen.

Akateeminen vapaus tuntuu mahtavalta! Se, ettei luentoja ole hirveästi ja opiskelu on pitkälti itsenäistä, sopii mainiosti minulle. Itse kun tykkään nukkua aamuisin pitkään ja lukea yömyöhään. Yliopistossa opiskelu mahdollistaa minulle tämän and I like it!

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää syksyn jatkoa!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Huomista odotellessa

Huomenna se sitten virallisesti alkaa. Nimittäin minun matkani juristiksi. Jännityksellä saan odottaa, mitä huominen tuo tullessaan. Minua mietityttää erityisesti se, millaisia ihmisiä aloittaa kanssani oikeustieteen opinnot. Mieleeni on tullut viime päivinä sellaisiakin ajatuksia kuin, mitä sitten, jos en pidäkään oikeustieteen opiskelusta. Tosin pääsykoekirjoja en pitänyt pitkästyttäviltä, mutta silti mieleeni tulee tällaisia kauhukuvia. Tosin itseni tuntien luon usein hirveitä kauhukuvia asioista, jotka eivät edes toteudu.  En varmaan saa nukuttua, koska yleensä en saa nukutuksi edellisenä iltana, jos tiedän, että seuraavana päivänä tapahtuu jotain jännittävää. Vielä vähään aikaan ei tosin pääse "oikeiden" opintojen pariin, koska yliopisto alkaa johdatuksella opintojen pariin.

Pitää kai sitä yrittää nukkuakin vähän, vaikka mielessä sitä käy erilaisia skenaarioita läpi huomisesta päivästä.

Muutto uuteen kotiin

Olen nyt reilun viikon asunut uudessa kodissani, ja tavarat ovat löytäneet omat paikkansa. Asunto on yksityiseltä vuokrattu yksiö, sillä opiskelija-asuntoa ei ollut mahdollista saada pitkän jonon takia eikä soluasuntoon muuttaminen ollut houkutteleva vaihtoehto. Muutto oli välttämätön opiskelun kannalta, sillä en olisi voinut käydä opiskelemassa edellisestä paikasta käsin. Samalla tämä on ensimmäinen kerta, kun muutan yksin asumaan. En kyllä muuten olisi muuttanut yksin asumaan vielä tässä vaiheessa, ellei opiskelupaikka olisi ollut minulle niin tärkeä. 



Alun haikeuden jälkeen on alkanut tuntumaan, ettei yksin asuminen ole sen hullumpaa. Onneksi uudella paikkakunnalla on sukulaisia, joten ihan yksin ei ole tarvinnut kuitenkaan olla. Onhan tässä vähän uuden opettelelua, kun olen  aikaisemmin päässyt niin vähällä kotitöiden suhteen, mikä kostautuu tässä vaiheessa. Kyllä olisi voinut tehdä aikaisemmin vähän enemmän kotitöitä näin jälkiviisaasti ajatellen. Tosin nyt on alkanut tuntumaan siltä, että kyllä ajan kanssa kotityötkin varmasti alkavat luistamaan.