Kotiinpaluu

Kaikki mukava loppuu aikanaan. Niin tämäkin reissu, joka sijoittui kaupunkiin, jossa asuin ennen nykyiselle paikkakunnalle muuttoa.

Palattuani matkalta oli ryhdyttävä purkamaan tavaroita.  Saatuani sen projektin suoritettua olikin sitten vuorossa siivoaminen. Edellisestä kunnon siivouksesta olikin vierähtänyt aikaa, minkä kyllä huomasi lian ja pölyn määrässä. Siivouksen suoritettua olikin aika käydä kaupassa, sillä jääkapissa ei ollut juuri mitään.”Kunnon” ruokaa en viitsinyt tehdä, vaan lämmitin uunissa ranskalaisia ja kalapuikkoja. 

Oli mukava kyllä olla reissussa. Hauskaa oli erityisesti tavata kavereita, joita ei ollut nähnyt muutamaan kuukauteen. Hauskaa oli myös olla päiviä lukematta tenttikirjoja tehden asioita, jotka olivat jääneet vähän vähemmälle huomiolle. Aika kului tosi nopeasti ja tuntui, että olisi pitänyt saada tehdyksi enemmänkin asioita lomalla.

Jotenkin myös passivoidun kyseisellä matkalla, kun minun ei tarvinnut huolehtia paljon mistään. Esimerkikisi äitini pesi ja silitti pyykkini ja laittoi ruokaa. Toisaalta tätä oikeastaan odotinkin lomalta, että ei tarvitse huolehtia kotitöistä. Olin kyllä erittäin tyytyväinen kaikkeen siihen, miten minut huomioitiin. Jotenkin olen vasta jonkin aikaa osannut arvostaa sitä kaikkea, mitä äitini on tehnyt hyväkseni näiden 20 vuoden aikana. Ennen se oli minulle automaattista ja jos jokin asia ei ollut hoidettu, niin huutoahan siitä syntyi. Nyt, kun joudun itse tekemään kotona kotitöitä, osaan arvostaa sitä, että saa asioita valmiina. Olisinpa osannut olla kiitollinen kaikesta huolenpidosta aikaisemmin.

Mm. tällaisia karkkeja äiti oli ostanut minulle.

Äidin tekemä ruoka oli kyllä tosi hyvää. Tuntui, että olin tärkeä vieras, kun minun toivomuksia ruoan suhteen toteutettiin niin paljon.  Itse ei kyllä tule tehtyä ruokaa niin monipuolisesti, mitä tuolla ollessani sain. Myös monenlaisia herkkuja tuli syötyä runsaasti. Painoakin taisi vähän tulla lisää.

Olen kyllä vähän katkera, kun vertaan nykyistä kotiani entiseen. Ennen muuttoani asuin uudehkossa kodissa, joka on valmistunut tällä vuosikymmenellä. Nyt asun pienessä yksiössä, joka ei ole kovin hehkeä edelliseen verrattuna. Myös alue, jolla nykyinen kotini sijaitsee, on paljon huonommassa maineessa edelliseen verrattuna. Mahdollisesti joudun vielä  nelisen vuotta kestämään tämäntyyppistä asumista. Toivon, että valmistuttuani pääsen nopeasti työelämään, jolloin toivottavasti voin ostaa itselleni hienon kodin. Miten sinä olet selvinnyt elintason laskettua kotoa pois muutettuasi?

Harmittaa, kun nyt se reissu on ohi. Jotenkin jäi ”lomamoodi” päälle eikä nyt huvittaisi opiskella. 

Ei tässä kyllä ole enää kovin pitkä aika siihen, että kesä tulee. Päivän pituuskin alkaa olemaan melko pitkä.

Hyvää kevään jatkoa!